Mikä on infantiili hemangiooma?

Mikä on infantiili hemangiooma?

Infantiilit hemangioomat ovat lapsilla esiintyviä hyvänlaatuisia verisuonikasvaimia, joiden tyyppipiirteenä on verisuonen sisäpinnan endoteelisolujen lisääntyminen eli proliferaatio. Ne ovat lapsuusiän yleisimpiä pehmytkudoskasvaimia, ja niitä esiintyy 3–10 prosentilla lapsista. Muutoksia ei yleensä näy syntymähetkellä, vaan ne kehittyvät ensimmäisten 4–6 elinviikon aikana. Infantiilit hemangioomat kehittyvät aina samaan tapaan: alun nopeaa kasvu- eli proliferaatiovaihetta seuraa vakiintumisvaihe ja hidas, spontaani kutistumis- eli involuutiovaihe. Kasvuvaihe voi kestää jopa 6 kuukauden ikään, minkä jälkeen kutistumisvaihe kestää 3–7 vuotta.

Useimmissa tapauksissa kasvaimesta ei tarvitse huolestua. Noin 12 prosentissa tapauksista infantiili hemangiooma on kuitenkin niin komplisoitunut, että lapsi on lähetettävä erikoislääkärille hoidon harkintaa varten.

Infantiilien hemangioomien tiedossa olevia riskitekijöitä ovat naissukupuoli (tyttöjen ja poikien suhde 2,4:1), valkoihoisuus, pieni syntymäpaino ja monisikiöinen raskaus.

Infantiilin hemangiooman aiheuttajia ei tunneta täysin. Kasvain muodostuu verisuonten sisäpinnan endoteelisolujen lisääntymisen eli proliferaation kautta. Tutkimukset viittaavat siihen, että sikiön hapenpuute ja siihen liittyvä stressi aktivoivat tiettyjä geenejä ja käynnistävät siten proliferaation ja poikkeavan verisuonimuodostuksen. Myös verisuoniston epäkypsyyden ja istukkanäytteen ottamisen äidiltä on arveltu olevan mahdollisia hemangiooman aiheuttajia. Istukan ja infantiilin hemangiooman soluissa on samankaltaisia merkkiaineita. Tämä tukee teoriaa, että infantiilit hemangioomat ovat istukkaperäisiä, hyvänlaatuisia "etäpesäkkeitä". Endoteeliesisolut ovat verisuonten kantasoluja, joiden katsotaan nykyään vaikuttavan osaltaan infantiilin hemangiooman kehittymiseen. Niiden määrä on infantiilia hemangioomaa sairastavilla 15 kertaa suurempi kuin verrokeilla.

Ota yhteys lääkäriin, jos lapselle kehittyy nopeasti kasvava syntymämerkki. Lääkäri voi kertoa sinulle tarkempaa tietoa lapsesi tilanteesta.

Syntymähetkellä infantiili hemangiooma näyttää yleensä pieneltä punaiselta tai valkoiselta merkiltä tai mustelmalta. Infantiileja hemangioomia voi esiintyä missä ruumiinosassa tahansa, mutta useimmat niistä kehittyvät kuitenkin päähän tai kaulalle. Hemangioomat ovat usein vaarattomia. Kasvuvaiheessaan hemangiooma voi kuitenkin vaikuttaa lapselle elintärkeisiin toimintoihin. Vaikutus riippuu kasvaimen sijainnista. Hemangiooma voi myös vuotaa verta tai sitä peittävä iho voi rikkoutua. Muitakin komplikaatioita voi esiintyä. On siis tärkeää kysyä lääkäriltä, millaisia merkkejä on pidettävä silmällä vakavien terveysongelmien välttämiseksi.

Kehittyvä hemangiooma

Kaksi hemangioomatyyppiä

Hemangioomat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: infantiileihin hemangioomiin ja synnynnäisiin hemangioomiin.

Infantiilit hemangioomat kehittyvät yleensä vasta syntymän jälkeen, eikä niitä näy syntymähetkellä. Ne ovat punoittavia ja kasvavat nopeasti. Ne voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin:

  • Pinnalliset hemangioomat (50–60 %), joita kutsutaan usein mansikkaluomiksi, ovat kirkkaanpunaisia kasvaimia.

Pinnallinen hemangiooma

 

Pinnallinen hemangiooma

 


  • Syvät hemangioomat (15 %) ovat ulkonevia, ihonalaisia kasvaimia, joiden kohdalla ihon väri on normaali tai sinertävä.

Syvä hemangiooma

 

  • Sekamuotoiset hemangioomat (25–35 %) sisältävät sekä pinnallista että syvää hemangioomaa.

Sekamuotoinen hemangiooma

 

Sekamuotoinen hemangiooma

 


Kolme neljännestä infantiileista hemangioomista on nodulaarista eli kyhmymäistä tyyppiä. Ne ovat tarkkarajaisia ja soikeita tai pyöreitä, eikä niihin yleensä liity epämuodostumia.

Nodulaarinen hemangiooma

Nodulaarinen hemangiooma on yleisin muutostyyppi.

Segmentaaliset hemangioomat ulottuvat suurelle anatomiselle alueelle ja ovat muodoltaan monimutkaisempia. Niiden kohdalla komplikaatioriski on yleensä suurempi, ja lapsella voi olla myös kehityshäiriöitä. Infantiilit hemangioomat voivat kuulua myös määrittelemättömään tai multifokaaliseen eli monipesäkkeiseen tyyppiin.

Segmentaalinen hemangiooma

 

Multifokaalinen hemangiooma

Lapsen lääkäri kertoo, mitä tyyppiä lapsesi hemangiooma edustaa.

Synnynnäiset hemangioomat ovat verisuonimuutoksia, jotka voidaan havaita raskausajan ultraäänitutkimuksissa. Ne kehittyvät raskausaikana ja ovat näkyvissä jo syntymähetkellä. Muoto on pyöreä tai soikea ja väri vaihtelee vaaleanpunaisesta violettiin. Muutosalueen iho on yleensä koholla ja tuntuu lämpimältä.

Diagnoosi voidaan varmistaa tutkimalla histologisesti, onko kasvaimessa infantiileissa hemangioomissa esiintyvää GLUT-1-merkkiainetta. Synnynnäiset hemangioomat ovat GLUT-1-negatiivisia. Synnynnäiset hemangioomat voidaan jakaa kahteen ryhmään. RICH-tyyppiset hemangioomat ovat täysin kehittyneitä syntymähetkellä ja kutistuvat (involoituvat) nopeasti ensimmäisen elinvuoden aikana. Myös NICH-tyyppiset eli involoitumattomat hemangioomat todetaan jo syntymähetkellä, mutta ne eivät muutu syntymän jälkeen.


Lähteitä

Antaya RJ. Infantile hemangioma. 2007;1-20.
Hemangiomas. Arkansas Children’s Hospital Web site. Accessed January 21, 2013. Visit website »
Ballah D, Cahill AM, Fontalvo L, et al. Vascular anomalies: what they are, how to diagnose them, and how to treat them. Curr Probl Diagn Radiol. 2011;40:233-247.
Bauland CG, Lüning TH, Smit JM, Zeebregts CJ, Spauwen PHM. Untreated hemangiomas: growth pattern and residual lesions.Plast Reconstr Surg. 2011;127:1643-1648.
Boye E, Yu Y, Paranya G, et al. Clonality and altered behavior of endothelial cells from hemangiomas. J Clin. Invest. 2001;107:745-752.
Chen TS, Eichenfield LF, Friedlander SF. Infantile hemangiomas: an update on pathogenesis and therapy. Pediatrics. 2013;131:99-108.
Chiller KG, Passaro D, Frieden IJ. Hemangiomas of infancy. Clinical characteristics, morphologic subtypes, and their relationship to race, ethnicity, and sex. Arch Dermatol. 2002;138:1567-1576.
Enjolras O, Wassef M, Chapot R. Introduction: ISSVA classification. In: Editor’s name, ed. Color Atlas of Vascular Tumors and Vascular Malformations. City, State of publication: Cambridge University Press; 2007:2-11 (page numbers).
Enjolras O, Mulliken JB. Vascular tumors and vascular malformations (new issues). Adv Dermatol. 1998;13:375-423.
Haggstrom AN, Drolet BA, Baselga E, et al. Prospective study of infantile hemangiomas: demographic, prenatal, and perinatal characteristics. J Pediatr. 2007;150:291-294.
Kleinman ME, Greives MR, Churgin SS, et al. Hypoxia-induced mediators of stem/progenitor cell trafficking are increased in children with hemangioma. Arterioscler Thromb Vasc Biol. 2007;27;2664-2670.
Léauté-Labrèze C,Prey S, Ezzedine K. Infantile haemangioma: Part I. Pathophysiology, epidemiology, clinical features, life cycle and associated structural abnormalities. JEADV. 2011;1-9. [epub ahead of print]
Martin K, Bleib F, Chamlin SL, et al. Propranol treatment of infantile hemangiomas: anticipatory guidance for parents and caretakers. Pediatr Dermatol. 2013;30(1):155-159.
North PE, Waner M, Mizeracki A, Mihm MC. GLUT1: a newly discovered immunohistochemical marker for juvenile hemangiomas.Hum Pathol. 2000;31(1):11-22.
Birthmarks and vascular anomalies center infantile hemangiomas. University of California, San Francisco School of Medicine Web site. Department of Dermatology. Accessed January 17, 2013. Visit website »
van Steensel MAM. Infantile hemangiomas how to know when they grow. Arch Dermatol. 2008;144(12):1650-1650.